Arvoitus nimeltä tulevaisuus

Elän juuri sitä kriittistä, kutkuttavan jännää, ihanaa mutta myös vaikeaa aikaa kun täytyy päättää mitä haluaa tehdä elämällään. Lapsena oli niin helppoa unelmoida koska ei vielä oikein tiennyt elämän kirjoittamattomia sääntöjä siitä, että eivät ne unelmat aina niin helposti toteudukaan. Olen kuitenkin sitä mieltä, että korkealle kannattaa kurkotella ja tehdä töitä niiden vaikeamminkin saavuttettavissa olevien unelmien eteen. Vaiva kuitenkin aina jossain määrin palkitaan ja kaikilla ratkaisuilla on jokin tarkoitus ja seuraus olivatpa ne sitten oikeita tai vääriä.

Lukiossa minut valtasi kaukokaipuu, suuri into seikkailemaan ja näkemään maailmaa. Muistan istuneeni koulun oleskeluhuoneessa opiskelemassa ja katselleeni ulos ikkunasta miettien miten ankeaa onkaan olla täällä kun voisi olla jossain muualla, seikkailemassa. Kaikki se työ kuitenkin tuntui sen arvoiselta kun painoin ylioppilaslakin päähäni koulun bändin soittaessa The Beatlesia ja ymmärsin kuinka olin vapaa seikkailemaan juuri niin paljon kuin halusin.

Ja niin minä teinkin. Koin syksyisen Lontoon au pairina ja kun en jaksanut enää taistella ilkeää perheenäitiä vastaan palasin kotiin ja seuraavan kerran kun pakkasin laukkuni oli suuntana elämäni merkittävimpiin kuuluva matka Australiaan, jossa asuin vuoden ja joka ehti muuttaa minua enemmän kuin neljä vuotta lukiossa. Sydämestä jäi pala Australiaan, mutta oli aika kypsytellä uusia unelmia. Kesän olin töissä Helsingissä, asuin Käpylässä sinisessä puutalossa ja vietin päiviä Tähtitorninmäellä. Lähdin viikon varoitusajalla Hollantiin opiskelemaan oikeustiedettä, mutta neljän vaikean ja raskaan kuukauden jälkeen tein helpottavan päätöksen palata jouluksi kotiin enkä palata enää takaisin opiskeluihin. Se oli askel kohti päätöstä lähteä Australiaan muutamaksi viikoksi. Rakastin Sydneytä vielä enemmän kuin aiemmin ja tiesin minne kuulun. Ikävä ja utelaisuus auttoivat kuitenkin palaamaan Lontooseen, jossa olen nyt ollut puolitoista kuukautta au pairina ja rakastunut kaupunkiin entistä enemmän.

Tällä hetkellä minulla on useampia unelmia, joissa kaikissa yhdistyvät samat arvot ja periaatteet. Vielä en ole varma, minkä niistä reiteistä valitsen. Uskon kuitenkin että kaikella on tarkoituksensa ja että päädyn oikeaan ratkaisuun ennemmin tai myöhemmin. Oikeastaan on melko jännittävää ajatella että ei vielä tiedä mikä minusta tulee ja millaiseksi muodostan oman elämäni. Ei ihme että tätä aikaa sanotaan elämän parhaimmaksi!